Kiinteistöhoito- ja huoltotöiden mitoitushistoria
Hannu Mattila 23.4.2009
Syntyhistoriaa
aluksi tutkittiin Talonmiehen työtä
Ammattimaisen kiinteistöhoito- ja huoltotöiden ajanjakso Suomessa on melko lyhyt. Se ei ole juurikaan pidempi kuin itse alan töiden työmenetelmä- ja työaikatutkimuksen historia.
Kuten siivoustöiden menetelmätutkimuksessa, oli valtiovarainministeriö kustannussäästöjä kiinteistötoimeensa löytääkseen myös kiinteistöhoito- ja huoltotöiden työmenetelmätutkimuksen ja siten oikeuden mukaisen mitoittamisen alullepaneva voima. Loppuvuodesta 1966 ministeriö asetti toimikunnan, minkä tehtävänä oli tutkia mahdollisuuksia tehdä esitys valtion palveluksessa olevien talonmiesten työmäärän mittausjärjestelmäksi. Toimikunnan puheenjohtajaksi kutsuttiin rautatiehallituksen järjestelytoimiston päällikkö, apulaisjohtaja Arvo Kauppinen. Toimikunta otti nimekseen ”Talonmiesten työmäärätoimikunta. Toimikunnan työntutkimuksellista puolta edusti työntutkija Tauno Salo rautatiehallituksesta. Toimikunnan jäseninä oli runsaslukuinen joukko asiantuntijoita mm. Suomen Kiinteistöliitosta, Suomen Kiinteistötyöntekijäin Liitosta, Suomen Kaupunkiliitosta, Maalaiskuntien Liitosta jne. Toimikunta kuuli laajalti myös isännöitsijöitä, puutarhureita, konemestareita, talonmiehiä ja lämmittäjiä. Toimikunnan käytettävissä oli työn loppuvaiheessa myös Ruotsin kiinteistöliiton ja kiinteistöalan työntekijäjärjestön suorittama työmäärämittaustutkimus, minkä tulokset olivat yhdensuuntaisia suomalaisten tulosten kanssa ja antoivat varmuuden suomalaisen mittausjärjestelmän oikeellisuudesta.
Komitean työn tuloksena julkaistiin v. 1969 talonmiesten töiden mittausjärjestelmä nimeltään ” Komiteamietintö 1969: A 16 Talonmiehen työn mittaaminen”Tämä ulkomitoiltaan pieni kirjanen sai liikanimekseen ” Maon Punainen Kirja” toisaalta värinsä ja maailman politiikan tapahtumien johdosta ja toisaalta niiltä arvostelijoita, joiden mielestä kirja esitteli vain yhden ns. virallisen totuuden. Arvostelusta huolimatta mittausjärjestelmän tekoon ja itse työn tutkimukseen oli paneuduttu huolella ja laajasti ja se sai kohtuullisen hyvän vastaanoton ja kannatusta niin julkisella kuin yksityiselläkin sektorilla.
tietoa työmenetelmätutkimuksesta
Suomessa Johtamistaidon Opisto, JTO, on merkittävin työntutkijoiden kouluttaja. JTO-koulutetut työntutkijat ovat vastanneet jo 1970 luvulta lähtien kaikista Suomessa julkaistuista siivous- ja kiinteistötyön työaika- ja työmenetelmätutkimuksista ja tutkimuksen yhteydessä syntyneistä aikastandardeista. JTO-koulutetun ja tutkittavaan alaan perehtyneen työntutkijan tutkimuksilla on Suomessa myös työmarkkinaosapuolten hyväksyminen.
Työmenetelmätutkimusta tehdessään ja standardiaikaa määrittäessään työntutkija huomioi matemaattisen kaavan mukaan työn joutuisuuden ja määrittää myös työn vaatiman elpymäajan. Tutkimukseen osallistuvat työntekijät on perehdytetty ennen tutkimusta ao. menetelmän oikeaoppiseen suorittamiseen. Tutkimuksen yhteydessä työvaiheet toistetaan useita kertoja ja aikaotoksia otetaan menetelmän eri vaiheista useita. Kustakin työmenetelmätutkimuksesta tutkija kirjoittaa lisäksi tutkimuspöytäkirjan.
Kohti uusia tutkimuksia ja yksityistä palvelutarjontaa
Kun komiteamietintö ”Talonmiehen työn mittaaminen” oli julkaistu v. 1969, seurasi pitkä lähes 20 vuoden pituinen jakso ennen kuin kiinteistöhoito- ja huoltotöiden tutkimus koki Suomessa uuden alun.
Tuon tauon aikana, lähinnä 1980 luvulla, pääsi vauhtiin myös yksityinen kiinteistöhoito ja –huoltotöiden palvelutarjonta. Aluksi yritykset tarjosivat vaihtoehdon ”oman talonmiehen” töiden suorittamiseksi, mutta laajensivat 1990 luvulla palvelutarjontaansa myös teknisen kiinteistöhuollon puolelle.
KIMI nimi (Kiinteistönhoitotöiden mitoitus) iskostui 1990 luvun alussa lähes kaikkien kiinteistötyön piirissä olevien ihmisten mieleen. KIMI oli julkisen ja yksityisen toimijasektorin yhteinen suurhanke kiinteistöhoito- ja huoltotöiden työmenetelmä- ja työaikatutkimusten tekemiseksi.
Työryhmään kuuluivat mm.:
- Suomen Kaupunkiliitto, Suomen Kunnallisliitto, Kunnallinen Työmarkkinalaitos, Suomen Kiinteistöliitto
- Kunnallisten työntekijäin ja viranhaltijain Liitto sekä useita huoltoyrityksiä ja asuntoyhtiöitä
Projektipäällikkönä, konsulttina, tutkijana ja työntutkijoiden yhdyshenkilönä sekä menetelmäsuunnittelijana toimi kaikissa vaiheissa insinööri Jukka Voijola.
Vuonna 1985 käynnistettiin ympäristöministeriön rahoittama esitutkimus, missä valtion- ja kunnallishallinnon ja yksityisen sektorin edustajat selvittivät, millä edellytyksillä olisi laadittavissa yhteinen kiinteistönhoidon mitoitus- ja suunnittelujärjestelmä. Varsinainen KIMI-tutkimus alkoi v.1986. Tutkimustöitä tehtiin kolmen vuoden ajan ja tulokset julkaistiin KIMI-raporttisarjana v. 1990. Myöhemmin v. 1994 raporttisarjaa tarkistettiin ja täydennettiin. Kaiken kaikkiaan tutkimustuloksia on julkaistu seuraavissa ”raporttikirjoissa”:
- puhtaanapito ja kasvityöt 1990, lumityöt v.1990
- tekniset työt v.1990, ulkoaluetyöt v.1994
- hallintajärjestelmä 1 – yleiset periaatteet v.1994
- hallintajärjestelmä 2 – tekniset työt v.1994
uudet KIMI-menetelmät
Teknisiä ja ulkotyömenetelmiä täydennettiin vielä v. 1995 - 1999. Tässä vaiheessa mm. ATOP-TIETO Oy oli rahoittamassa 26 uutta työmenetelmätutkimusta.
Lisäksi insinööri Seppo Malinen on vuosina 2007 - 2008 tuottanut ATOP-TIETO Oy:n toimeksiannosta ns. työnseurantamenetelmällä työaikatietoa teknisesti kehittyneistä kaukolämpö- ja lämpimän käyttövesijärjestelmän, kylmäjärjestelmien ja ilmanvaihtojärjestelmien hoidosta.
kansainvälisesti pitävät, tutkitut menetelmät
Suomessa tähän mennessä tutkituista kiinteistöhoidon ja -huollon menetelmistä on saatu yhteensä 312 työaikastandardia. Suomalainen kiinteistöalan työmenetelmätutkimus on ainutlaatuista maailmassa. Muualla ei menetelmätutkimusta ole tehty kansainvälisesti hyväksyttyjen työntutkijoiden toimesta siten, että tutkimustulokset ovat julkisesti saatavilla. Tässä aineistossa meillä suomalaisilla on käytettävissämme maailman luokan menetelmätutkimukset, joiden lopputulos menetelmä- ja aikastandardi ei muuksi muutu, tehtiinpä tutkimus vastaavissa olosuhteissa sitten Rovaniemellä, Tokiossa tai Lontoossa.
Kiinteistötyön mitoitus käytännössä
yksittäisstandardeilla käsinlaskemalla
Kun ensimmäiset tutkitut menetelmästandardit olivat käytettävissä 1970 luvun alussa, aloitettiin mitoitustyö yksittäisten aikastandardien avulla. Mitattiin yksittäin laskemalla, mittanauhalla ja juoksupyörällä määriä ja pinta-aloja sekä tilavuuksia, juoksumetrejä, kappaleita jne. siirrettiin tieto käsin erilaisille lomakkeille ja valittiin kutakin menetelmää vastaava aikastandardin arvo: arvo kerrottiin määrillä ja työkerroilla, ynnättiin ja ynnättiin ja saatiin lopulta tarvittava työaika halutussa aikajaksossa.
kokonaisstandardilaskentaa tietokoneella
Kiinteistötyön mitoitus käsin oli vaivalloista standardeista huolimatta. Siten oli vain ajan kysymys, koska ensimmäiset laskennat tehtäisiin ripeästi kehittyvällä automaattisella tietojenkäsittelyllä eli atk-ohjelmistoilla, joko yksittäisillä standardeilla laskemalla tai työpaketeilla (yksittäisten standardien yhdistelmä eli kokonaisstandardi), joissa olisi erilaisia työsisältöjä ja eri työtaajuuksia.
v.1986 perustettu ATOP-TIETO Oy julkaisi v. 1992 ensimmäisenä vapaasti markkinoilta ostettavan KIMI-standardeihin perustuvan kokonaisstandardisovelluksen, nimeltä ATOP-MIKKO. Tässä ohjelmistossa oli esim. Pensaiden hoitoon ja leikkuuseen liittyvistä eri työmenetelmistä ja niiden standardiajoista ja leikkutaajuudesta laskettu yhdistelmästandardi eli kokonaisstandardi, mitä myöhemmin kutsuttiin työpaketiksi. Kullakin työpaketilla oli oma työtyyppiin (esim. Vihertyö) ja työtaajuuteen sekä menetelmän haitta-asteeseen liitetty ”kutsumanimi-koodi” esim. A1 mikä koodi ohjelman työmäärälaskentaan syötettynä tuotti tietokannasta laskentakaavan mukaisesti oikean lopputuloksen.
Seuraavaksi Suomen Kiinteistöliitto toi markkinoille KISU-ohjelmiston v. 1994. Tämä ohjelmisto laski kuitenkin yksittäisillä standardeilla eikä ollut markkinoiden käyttöön riittävän nopea ja monipuolinen.
Muutama vuosi myöhemmin ATOP-TIETO Oy kehitti kokonaisstandardeilla laskevan windows-sovelluksen, Quintetin.
Kiinteistötöiden mitoitus siirtyy tarkempaan ja monipuolisempaan laskentaan
Seuraavan vuosikymmenen alussa, 2000 luvulla, ohjelmistotoimittajat ottivat laajemminkin käyttöön windows-perusteiset ohjelmistot ajan vaatimusten mukaisesti, mutta kokonaisstandardilaskenta säilyi, joskin ohjelmistoista kehittyi monipuolisempia. ATOP-TIETO Oy julkaisi ensimmäisenä uudet toiminnot: kustannuslaskennan, laatukuvaukset, työohjeet ja monipuolisen raportoinnin.
Uuden ja peruskorjattavan rakennuskannan suunnittelussa otettiin käyttöön tietokoneille tehdyt piirustusten käsittelyohjelmistot (CAD), joten oli vain ajan kysymys milloin mitoitusohjelmistojen valmistajat hyödyntäisivät valmiiden sähköisten piirustusten tarjoaman hyödyn sekä pinta-aloja laskettaessa että työsuunnittelua tehtäessä. Myös työohjeistuksen informaatiota oli mahdollisuus parantaa väritettyjä pohja- ja aluepiirustuksia käyttäen. Vuosituhannen vaihteessa ATOP-TIETO Oy ensimmäisenä kehitti yhdessä VertexSystems Oy:n kanssa VERTEXATOP- piirustusten käsittelyohjelmiston, mistä tiedot siirtyivät laskettavaksi silloiseen kokonaisstandardipohjaiseen Quintet-ohjelmistoon.
Kokonaisstandardilaskenta, joka oli ollut johtava laskentapa yli 10 vuotta, oli 2000 luvun alussa tullut tiensä päähän. Kokonaisstandardilaskennan puutteet, epätarkkuus ja vaivalloinen mallityöpakettien räätälöinti vastaamaan todellisia olosuhteita sekä näiden työpakettien sisällön muistaminen ja hallinta mitoitusohjelmiston kuvaruudulla, missä työpaketti näkyi vain koodinimenä esim. A1, vaivasi entistä enemmän käyttäjiä. Suunnittelijoilla oli vaikeuksia todentaa mitä työpaketti piti sisällään. Mitä haitta-astetta ja kuinka paljon erilaista työtä koodin taakse kätkeytyi? ATOP-asiakkaiden apuna olikin sen vuoksi alusta lähtien työpaketit ja niiden salat avannut tilakartoituskirja, mutta tietokoneen ja kartoituskirjan yhtä aikainen käyttö koettiin kuitenkin hankalaksi.
Läpinäkyvä mitoitus ja kustannuslaskenta
Vuonna 2000 ATOP-TIETO Oy aloitti läheisessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa 3 vuotta kestäneen kehitystyön, minkä tuloksena syntyi ensimmäinen täysin läpinäkyviin ja vapaasti räätälöitäviin mallityöpaketteihin pohjautuva ohjelmistoperhe. Vuonna 2004 yhtiö toi markkinoille läpinäkyvät ohjelmistot kiinteistötyön mitoittamiseksi: ATOPkh on CAD-ominaisuudet sisältävä ohjelmisto ja ATOPkhLite versio, missä ei ole CAD-ominaisuutta. Tietopankit ja läpinäkyvä laskentatapa ovat kummassakin ohjelmistossa samat.
Läpinäkyvä mitoitus on merkittävä edistysaskel kokonaisstandardilaskentaan verrattuna. Läpinäkyvä laskenta perustuu myös valmiisiin mallipaketteihin (työpaketteihin), mutta läpinäkyvässä laskennassa mallipakettien kaikki tiedot on, ilman koodiviidakkoa ja taustakirjallisuutta, suoraan rivi riviltä nähtävissä ja muokattavissa tietokoneen ruudulla.
Laskenta on nopeampaa, helpompaa ja selvästi, noin 5 % tarkempaa kuin vanha kokonaisstandardilaskenta.
Työntekijän, kiinteistöhoito-organisaation luottamushenkilöiden, työnjohdon ja työn maksajan eli asiakkaan on nyt vaivatonta lukea ja ymmärtää mitoituksen ja laskennan tuottamia raportteja kuten esim.: työohjeita, laatukuvauksia ja kustannusraportteja, tunnuslukuja, puhutaan yhteistä kieltä.Vuonna 2009 yhtiö julkisti ohjelmistoissaan kiinteistöhoito- ja huoltotöiden mitoitukseen oleellisesti kuuluvan uuden toiminnon eli mitoitetun työn euroiksi ja tunnusluvuiksi ”muuntavan” läpinäkyvän ja vapaasti muokattavan kustannuslaskennan.
Tietolähteet: 1. Valtiovarainministeriön järjestelyosaston julkaisu, Komiteamietintö 1969 Talonmiehen työn mittaaminen; 2. KIMI-hallintajärjestelmä ja sen raporttikansiot v. 1990 – 1999 sekä 3. kirjoittajan omat muistiinpanot vuosilta 1979 – 2009.
|
