ATOP-TIETO Oy, Tärkeitä vuosia ja tapahtumia

Johtavaa mitoitustietoa

ATOP-TIETO Oy:stä on vuosikymmenten kuluessa kasvanut oman alansa selkeä markkinajohtaja Suomessa. Yhtiö on myös vireä toimija työmenetelmä- ja työaikatutkimusten tekemisessä ja tutkimustyön kehittämisessä. Yrityksen siivous- ja kiinteistöhoitotöiden mitoitus- ja kustannuslaskentaohjelmistoja käyttävät laajasti niin julkinen sektori: kunnat, sairaalat, valtio, oppilaitokset, kuin myös yksityinen sektori: siivous- ja kiinteistöpalveluyritykset, teollisuus, konsultit. Vientitoimintaa yhtiö on tehnyt Siivoustyön mitoitusohjelmistojen osalta vuodesta 1994 alkaen.

Toiminta-ajatus ja yhteiskunnallinen tavoite

ATOP-TIETO Oy:n ohjelmistot ja yhtiön henkilöstö auttavat asiakkaita hyvään tulokseen siivous-, kiinteistöhoito- ja korjausrakentamistöiden suunnittelussa, myynnissä sekä rationalisoinnissa. Pyrimme siihen, että asiakkaidemme ATOP-ohjelmistoilla suunnittelemat ja mitoittamat työt perustuvat tutkittuun tietoon ja antavat siten mahdollisuuden oikeuden mukaisesti jaettuun ja ergonomisesti hyvässä hinta- ja laatusuhteessa tuotettuun työhön.

Miksi Suomessa kehittyi tietoperusta kiinteistötöiden mitoittamiselle?

Kustannussyistä johtuen julkisella sektorilla kuntien ja valtion ylläpitämissä siivouskohteissa kiinnitettiin jo 1950 luvun lopulla huomiota mm. koulujen järkiperäiseen siivoukseen. Valtiovarainministeriön järjestelyosasto tuotti ”Virastotyö tehokkaaksi II Siivous 1958” - julkaisun, missä oli mm. työtehotaulukko tilatyypeittäin. Julkaisun mukaan yksi siivooja siivosi toimisto- ja luokkahuoneita 800 – 960 m2 / 8 tunnissa, jos noudatettiin julkaisussa annettuja työohjeita.

Yksityisellä puolella yleistyi siivousmitoituksen perustana vuosikymmen myöhemmin suomalais-tanskalaisen Herbert Rubinsteinin kehittämä, työntutkimukseen perustuva mitoitustaulukko (v.1966) missä annettiin siivousajat minuutteina eri tilatyypeille. Taulukko oli hyvin haluttu ja ”kopioitui” yrityksestä toiseen, kun esimiehet ja suunnittelijat vaihtoivat työpaikkaa. Tämä Rubinsteinin taulukko oli ensimmäinen ”kokonaisstardarditaulukko” siivousalalla.

Ikuisen rahan puutteen vaivaama valtiovarainministeriö patisti ensin v. 1966 järjestelyosastonsa kehittämään asuinkiinteistöjen talonmiehen työn mitoitusperustan ja asetti sitten v. 1968 työryhmän, jonka tuli aikaan saada valtion käyttöön tarkoitetut yhtenäiset siivoustyön standardit. Työn läpiviemiseksi tarvittiin koulutettujen työntutkijoiden työpanosta. Niinpä vasta vuonna 1971 julkaistiin Siivoustyön käsikirja ja vuotta myöhemmin v. 1972 Siivoustyön menetelmä- ja aikastandardikansio.

Yllä mainitut valtiovetoiset työntutkimukset loivat siten Suomessa perustan 1970 luvulta alkaneeseen ja tuosta lähtien keskeytyksettä jatkuneeseen koulutettujen työntutkijoiden tekemään työmenetelmä- ja työaikatutkimukseen. Säännöllinen ja jatkuva työntutkimus tarjosi edellytykset myös mitoitusohjelmistoja valmistavien yritysten perustamiseksi.

Yhtiön alkutaival

Tauno Mutikaisen perustama Atop-Siivous Oy takasi Taunolle ja hänen yhtiökumppanilleen Reijo Taipaleelle 1980 luvun alussa taloudellisen mahdollisuuden kehitellä atk-pohjaista mitoitusohjelmistoa. Markkinoilla oli jo tuolloin, tiettävästi Loviisalaisen kiinteistöalan yrittäjän kehittämä, Pehtoori-ohjelmisto. Mutikainen ja Taipale kehittivät yhdessä Suomen ensimmäisen siivouksen kokonaisstandardeihin (tilan kalusteiden tai lattian siivouksen työpaketti, mikä koostuu erilaisista tutkituista työmenetelmistä ja niiden aika-arvoista) perustuvan mitoitusohjelmiston nimeltä:

Siivousniekka; v. 1984

Siivousniekka-ohjelmiston koodaajana toimi Oy Canon Ab, minkä Pc-ympäristöön ohjelmisto aluksi sovitettiin. Ohjelmiston hyvän vastaanoton myötä Mutikainen ja Taipale päättivät perustaa ohjelmistoyrityksen. Aluksi yhtiön nimeksi kaavailtiin Atop-Data Oy:tä, mutta nimeä ei kaupparekisteriin hyväksytty. Niinpä pienen ”suomennoksen” myötä tehtiin uusi yritys ja nyt yhtiö hyväksyttiin nimellä:

ATOP-TIETO Oy; v. 1986

Yhtiön ensimmäiset vuodet olivat hitaan kasvun ja ideamyynnin aikaa. Edelleen tarvittiin Atop-Siivous Oy:n rahoitusapua. Siivousniekka-ohjelmiston asiakkailta saatiin runsaasti ideoita uuden ja ehomman ohjelmiston kehittämiseksi. Kun samanaikaisesti Pc-teknologia kehittyi nopeasti, oli aika uuden sukupolven kokonaisstandardiohjelmistolle nimeltä:

ATOP 3; v. 1989

Tämä ohjelmisto yhdessä sitkeän ideamyynnin kanssa oli alku yhtiön itsenäistymiselle ja irrottautumiselle Atop-Siivous Oy:stä. Markkinat alkoivat 1990 luvun alussa olla kypsiä hyväksymään atk-perusteisen siivoustyön mitoituksen. ATOP3-ohjelmistossa oli jo varsin laaja tietopankki erityyppisten tilojen kokonaisstandardiperusteiseen mitoittamiseen. Lisäksi ohjelmistosta sai työmäärä- ja työohjeraportit. Kustannuslaskentatoiminto liitettiin ohjelmistoon v. 1991. Yhtiön markkinointijohtajaksi ja osakkaaksi samana vuonna tullut Hannu Mattila oli kehittämässä ATOP3 ohjelmistosta vientikelpoista ja v. 1994 solmittiinkin ohjelmiston edustussopimus belgialaisen KITOS-yhtiön kanssa. Samanaikaisesti työn alla oli siivouksen laatuohjeisto ”käyttäjälaatu” mikä toiminto liitettiin ohjelmistoon v. 1995. Mattila oli myös v. 1991 aloittanut kokonaisstandardipohjaisen kiinteistöhoitotöiden mitoitustiedoston kehittämisen. Tämä uusi tiedosto liitettiin ATOP3 ohjelmiston siivoustietopankin tilalle ja kiinteistöhoitoversiolle annettiin nimi:

ATOP-MIKKO; v. 1992 

Jos oli siivousmitoitusohjelmiston ideamyynti nihkeää, niin kiinteistöhoitotöiden atk-perusteisen mitoitusajatuksen myynti se vasta töitä teettikin. Kun v. 1993 Tytti Immonen tuli yhtiöön myyjäksi alkoi miesvaltaisen asiakaskunnan kielteinen suhtautuminen ”miesten töiden” mitoitusohjelmistoa ATOP-MIKKO:a kohtaan hitaasti muuttumaan. Tytti Immonen oli myös koulutuksestaan (rakennusmestari) johtuen innostunut erään toisen tuotteen kehittämisestä. Yhtiössä oli v. 1992 aloitettu yhdessä Puolustushallinnon rakennuslaitoksen yli-insinööri Leevi Myyryläisen kanssa kehityshanke korjausrakentamistöiden budjetointiohjelmiston kehittämiseksi. Immosen ja Myyryläisen yhteistyönä syntyi seuraava ATOP-ohjelmisto nimeltä:

ATOPpts; v. 1996

Tämä kiinteistöjen korjausrakentamistöiden suunnittelu-, budjetointi- ja raportointiohjelmisto toimi myös kokonaisstandardi- eli työpakettiajattelun pohjalta ja siten, että korjausrakentamistyöt olivat kustannuksiltaan ja määriltään suhteutettu esim. yhtä asuntoneliötä kohden. Asiakkaiden oli varsin yksinkertaista käyttää ohjelmistoa. Valittiin sopiva työpaketti, syötettiin lattianeliöt ja räätälöitiin sitä paketin tietoriviä mikä erosi mitoitettavan kohteen todellisuudesta. Tytti Immosen seuraava ja kooltaan haastava suunnittelutyö oli Windows-ympäristöön tehty ATOP3 ja ATOP-MIKKO ohjelmiston seuraajaohjelmiston tekeminen.

ATOP QUINTET; v. 1997
Quintet-ohjelmiston ensimmäinen asiakasversio näki päivän valon maaliskuussa 1997. Ohjelmisto oli edelleen käytössä, joskin poistumassa markkinoilta v. 2009. Tämä ohjelmisto oli ominaisuuksiltaan ja tiedostoiltaan laaja sekä siivous- että kiinteistöhoitotöiden kokonaisstandardiperusteinen laskentajärjestelmä.

ATOP-TIETO Oy:ssä oli jo v. 1990 otettu voimakkaasti kantaa sähköisten piirustusten puolesta siivoussuunnittelun apuna. Seuraavan kerran asiaa kypsyteltiin v. 1994 yhdessä VertexSystems Oy:n kanssa. Vasta vuosikymmenen lopulla markkinat olivat kypsiä hyödyntämään piirustustietouden. VertexSystems Oy:n kanssa kehitettiin ohjelmisto:

VERTEXATOP; v. 2000

Tämän CAD-ohjelmiston avulla sähköiseksi tiedostoksi skannatuista paperipiirustuksista tai valmiista sähköisistä piirustuksista saatiin pohja siivouskohteen tilojen neliöinnille, laatu-, taajuus- ja aluevärityksille sekä siivoustöiden työmäärien mitoitukselle. VERTEXATOP-ohjelmasta tiedot siirrettiin sähköisesti Quintet-ohjelmistoon. Hieman myöhemmin vastaava sovellus tehtiin kiinteistöhoidon puolelle.

Kokonaisstandardilaskenta, joka oli ollut johtava laskentapa liki 30 vuotta, oli 2000 luvulle siirryttäessä tullut tiensä päähän. Kokonaisstandardilaskennan puutteet, epätarkkuus ja vaivalloinen mallityöpakettien räätälöinti vastaamaan todellisia olosuhteita sekä näiden työpakettien sisällön muistaminen ja hallinta mitoitusohjelmiston kuvaruudulla, missä työpaketti näkyi vain koodinimenä esim. A51, vaivasi entistä enemmän käyttäjiä. Suunnittelijoilla oli vaikeuksia myös todentaa mitä työpaketti todellisuudessa piti sisällään. Mikä likaisuusaste ja kuinka paljon kalusteita koodin taakse kätkeytyi ?

Läpinäkyvä mitoitus ja kustannuslaskenta 2000 luvun vaatimus

Läpinäkyvä mitoitus on merkittävä edistysaskel kokonaisstandardilaskentaan verrattuna. Läpinäkyvä laskenta perustuu myös valmiisiin mallipaketteihin, mutta läpinäkyvässä laskennassa mallipakettien kaikki tiedot on, ilman koodiviidakkoa ja taustakirjallisuutta, suoraan nähtävissä ja muokattavissa tietokoneen ruudulla.

Laskenta on nopeampaa, helpompaa ja selvästi, noin 5 % (SSTL:n julkaisu: jokainen siivota osaa / Ammattisiivouksen historiaa 1950 - 2000 sivu 181) tarkempaa kuin vanha kokonaisstandardilaskenta.
Siivoojan, siivousorganisaation luottamushenkilöiden, työnjohdon ja siivoustyön maksajan eli asiakkaan on nyt vaivatonta lukea ja ymmärtää mitoituksen ja laskennan tuottamia raportteja kuten esim.: työohjeita, laatukuvauksia ja kustannusraportteja, tunnuslukuja. Puhutaan yhteistä kieltä mitä kaikki osapuolet ymmärtävät.

Vuonna 2000 ATOP-TIETO Oy aloitti läheisessä yhteistyössä asiakkaidensa kanssa 5 vuotta kestäneen kehitystyön, minkä tuloksena syntyi ensimmäinen täysin läpinäkyviin ja vapaasti räätälöitäviin mallityöpaketteihin pohjautuva ohjelmistoperhe. Aluksi markkinoille tuotiin kiinteistöhoidon ohjelmistot ja sitten paria vuotta myöhemmin läpinäkyvät siivouksen suunnittelu- ja mitoitusohjelmistot:

ATOPkh ja ATOPkhLite; v. 2003

kiinteistöhoito- ja huoltotöiden laskentaan

ATOPs ja ATOPsLite; v. 2006

siivoustöiden laskentaan

Lisäksi yhtiö teetti JTO-koulutetuilla työntutkijoilla mittavan määrän sekä uusia työmenetelmä- ja työaikatutkimuksia että uudisti joukon vanhoja, keskeisiä, mutta tiedoiltaan epätarkkoja standardeja.

Läpinäkyvässä ohjelmistoperheessä, ATOPs- ja ATOPkh-ohjelmistoissa, on CAD-ominaisuudet. Vastaavien ohjelmistojen Lite-versioissa tätä ominaisuutta ei ole. Tietopankit ja läpinäkyvä laskentatapa ovat kummassakin ohjelmistossa samat. Vuosina 2008 ja 2009 yhtiö julkisti ohjelmistoissaan siivouksen ja kiinteistöhoitotöiden mitoitukseen oleellisesti kuuluvan uuden toiminnon eli mitoituksen euroiksi ja tunnusluvuiksi ”muuntavan” läpinäkyvän ja vapaasti muokattavan kustannuslaskennan.

Kohti uutta vuosikymmentä v. 2010

Yhtiön menestys perustuu siihen, että sen henkilöstö on aina valppaalla korvalla kuunnellut asiakkaidensa mielipiteitä ohjelmistotoimintojen kehittämisessä sekä sisällön tuottamisessa. Toisaalta on pidetty ja pidetään huolta tiedostojen ehdottamasta oikeellisuudesta sekä kehitetään uutta tutkittua tietoa.