Vanhentuneen  kokonaisstandardilaskennan harhat

Taustatietoa kokonaisstandardeista

Kokonaisstandardilaskenta kehitettiin 35 vuotta sitten, kun ei ollut tietokoneita, nopeuttamaan käsinlaskentaa. Kokonaisstandardi on tilassa olevan lattiapinnan ja/tai  kalusteiden siivousaika yhteensä ilmaistuna minuuttia/lattianeliö arvona. Kokonaisstandardin, eli työpaketin kullekin tilatyypille, on nykyisin ohjelmistotoimittaja koostanut  usean eri siivousmenetelmän aikastandardeista ja päättänyt mitoittajan puolesta kuinka paljon  mitäkin pintaa/kalustetta siivotaan eri tilatyypeissä per lattianeliö ja millä likaisuusasteella.

Kokonaisstandardilaskennan ongelmia atk-ohjelmistoilla

Taustalaskentaa, tietoa mitä paketit tarkasti ottaen sisältävät, ei ole.

Työpaketit sisältävät ohjelman tekijän olettamuksen tilan olosuhteista.

Mitoituksen muutos olosuhteiden mukaiseksi vaatii vaivalloista räätälöintiä, koska taustalaskentatieto puuttuu kalustemäärästä, siivottavan pinnan määrästä ja likaisuusasteesta.

Laskenta on keskiarvoilla pelaamista. Todellinen siivoustarve ei tule mitoitettua.

Ohjelma ilmoittaa kohteen työmäärän minuuttia/päivä. Arvo on saatu jakamalla lasketut työt esim. luvulla 255, eli keskimääräisillä vuosityöpäivillä vaikka työ todellisuudessa tehtäisiin joka kolmas päivä.

Työohje ei muutu räätälöinnin mukaan vaan se pitää muistaa muokata useinmiten erikseen.

Ohjelmistoa käytetään koodien avulla esim. A1, B3, jne. Sisältö on yritettävä muistaa.

Silti Kokonaisstandariohjelmistojen valmistajat antavat ymmärtää, että

Laskenta on riittävän tarkkaa ja nopeaa

Tietopankki ja sen kehitystyö on ajantasalla

Ohjelmiston käyttö on yksinkertaista

Laskentaa voi tehdä vaikka koko kaupunki kerralla

Me Atopissa kysymme

Miten laskenta voi olla tarkkaa, jos pitää tehdä useita työpaketin ja -ohjeen muokkauksia, jotta mitoitus vastaisi

todellista olosuhdetta?

Koska taustalaskentaa ei ole, mistä tietää mitä tekijää ja kuinka paljon pitää räätälöidä?

Koska kokonaisstandardit ovat keskiarvoja, niin miten paljon laskenta vääristyy todellisuuteen verrattuna?

Testeissämme vääristymä on ollut noin + - 10 % vuositunneissa mitattuna, johtuen myös siitä, että tarvittavilla  

taajuuksilla ei löydy sisällöltään oikeaa pakettia.

Kuinka suureksi vääristymä kasvaa, kun puhtaasti olettamuksien perusteella mitoitetaan isoja kokonaisuuksia, kuten kaikki kunnan koulut yhdellä kertaa?

Miten tietopankki voi olla ajantasalla, jos esim. ovien kosteapyyhintä lasketaan ohjelmassa märkäpyyhintänä? Eikö tietopankissa ole uudempaa tietoa? Eikö tämä johda laskijaa harhaan?

Miksi tätä ei kerrota työohjeessa?

Me valitsimme läpinäkyvän ja luotettavan tavan tehdä siivouksen mitoitusohjelmisto

ATOP-TIETO OY  on kehittänyt määrätietoisesti koko 2000-luvun läpinäkyvää mitoitusohjelmistoa.

Avointa, ilman vaivalloisia koodeja ja ulkomuistia käytettävää ohjelmistoa. Ohjelmistossa on kaikki nk. julkiset  aikastandardit sekä asiakkaiden pyynnöstä teetetyt uudet, nykyaikaiset standardit ATOP-tutkimukset ja standardit ovat auktorisoitujen JTO-koulutettujen työntutkijoiden tekemiä. ATOPs ja ATOPsLite ovat mitoituksen täsmäohjelmistoja

läpinäkyviä ja ymmärrettäviä siivoojille, työnjohdolle ja asiakkaille. Kehitämme ohjelmistoja ja niiden tietopankkeja säännöllisesti joka vuosi. Myös käyttäjäpalvelu ja peruskoulutus ovat osaavissa käsissä.

Sari Niinimäki

ATOP-TIETO Oy, työntutkija JTO, tuotepäällikkö